Pandoja, pandoja

Jemina Heljakka 2018: Pikkupandat päiväkodissa, kuvitus: Pauliina Linjama
Marjo Nygård 2019: Poks, sanoi pikku panda ja törmäsi.., kuvitus Tuuli-Maaria Ranta
Aura Koivisto 2018:  Lapsen oma pandakirja: Pyry ja Lumi saavat uuden kodin, kuvitus Sirkku Linnea

Panda kuume on vallannut myös lastenkirjat. Vuoden sisään on ilmestynyt kolme panda kirjaa. Poks, sanoi pikku panda -kirja on tarkoitettu ihan pienille, Pikkupandat päiväkodissa nimensä mukaisesti päiväkoti-ikäisille ja Lapsen oma pandakirja on jo tietokirja tasoa alakoululaisille. Ei sillä varmasti kirjoja voi lukea myös eri ikäiset.

Poks, sanoi pikku panda ja törmäsi...

Kuvakirja, jonka pääosassa on panda. Pikku panda pyörii ja pyörii ja tutkii ympäristöään. Mistä lie johtuu, mutta kouluikäiset poikani luulivat, että pandat liikkuvat pyörien. No onneksi näimme tv:stä, että ne osaavat myös
kävellä.


Pikkupandat Päiväkodissa

Tässä kirjassa Pan ja Daa aloittavat päiväkodissa. Päivä on heille hyvin jännittävä, niin kuin se voi olla myös ihmislapsille.  Kuvitus muistuttaa Taotaoa, joka sattui olemaan lempisarjojani lapsuudessa.








Lapsen oma pandakirja: Pyry ja Lumi saavat uuden kodin

Tietokirjamainen teos kertoo Pyryn ja Lumin matkasta Suomeen. Ensin kerrotaan pandojen oloista Kiinassa ja perustellaan, miksi ne sopivat Ähtäriin. Kirjassa kerrotaan myös muista eläimistä, joita pidetään eläintarhoissa jo sen takia, että niiden kannat luonnossa ovat romahtaneet.






Kirjassa tietysti inhimillistetään pandoja ja kirjan lopussa Lumi näkee unta tyttärestään ja he asuvat Pyryn kanssa Kiinassa. Jos nyt unohdetaan tuo unien näkeminen, olen ollut siinä käsityksessä, että pandat ovat erakkoja. Luonnollisesti Ähtärissäkin toivotaan pandapentuja, jotka voitaaisiin vapauttaa takaisin luontoon. Toivottavasti kettutytöt eivät keksi vapauttaa niitä Suomen luontoon!