Histamiini: Joulukalenteri

Joulukalenterissa seurataan Tallin väen touhuja ja kuullaan joka päivä Hiiriemon perinnetarina. Perinnetarinat olen kerännyt toiselle sivulle.

1. päivä
”Mikä on, mikä on, mikä on. Mikä on tämä veikeä aika? Miten ois, miten ois, miten
ois, Miten ois pieni joulun taika?” Tämä on talli. Joulukuisessa pimeydessä se näyttää aika yksinäiseltä, mutta sisällä on ihan mukava elellä. Siellä ei enää asu isoja suomenhevosia kuten ennen. Mutta yksi marionettihevonen kumminkin: Histamiini. Histamiini, joka osaa laulaa ja tanssia ja kertoa hassuja juttuja. Tallissa asuvat myös noitaneiti Anelma Unelma ja Tallitonttu Rämäkkä. Juuri nyt noitaneiti sattuu olemaan maailman ympärysmatkalla toisia noitia tapaamassa ja maailmaa katsomassa. Mutta hei: missä Histamiini oikein piileskelee? Shh. Jostain kuuluu laulua. Se on Histamiini.

Histamiini laulaa lauluaan. Hän tykkää tästä pimeydestäkin: se on jännittävää ja nyt alkoi ”joulukuu. Joulu, joulu, joulukuu, naurussa on monen suu, pian saapuu joulupuu” Ai juku, Histamiini meinasi unohtaa. ”Hei Rämäkkä, hei Kuule” Histamiini hirnuu. Rämäkkä lukee niin, ettei kuule mitään. Histamiini kurkkaa, Rämäkää ihmettelee, mistä Histamiini siihen salaa ilmestyi. Histamiini ihmettelee, ei hän salaa tullut hirnui ja teki kaikkea. Rämäkkä lukee kirjasta emäntä Iida Issakaisen kuulemia tarinoita erilaisista olennoista. Sellaisista olennoista, joihin kaikki ennen uskoivat kuten tallitontuista ja riihitontuista. Metsän ja veden haltijoista, metsän neidoista ja piioista ja semmoisissta. Histamiini kysyy ovatko ne pelottavia. Rämäkän mielestä eivät ole niille, jotka ovat luonnossa niin kuin pitää. Onkos Rämäkkä pelottava? Histamiini sanoo, että on tai siis oli. Laulu: joskus viime jouluna Rämäkkä murisi ja siivosi. Hän oli pelottava. Rämäkkä sanoi, että se oli silloin kun hän ei tuntenut heitä eivätkä he häntä. Histamiini vakuuttaa, että sitä ei enää muisteta. Kukahan siitä enää puhuu? Rämäkkä muistuttaa, että Histamiini puhuu. Histamiini pyytää anteeksi. Rämäkkä antaa ja molemmat nauravat. Histamiini muistuttaa, että nyt on joulukuu, mutta jouluun on vielä pitkä matka. Histamiini toivoo jotain kivaa jokaiselle päivälle, sellaisia jouluyllätyksiä.

 Rämäkkkä miettii emännän tarinoita, jotka ovat hänelle tuttuja. Hiiriemo kertoo, että hänkin on kerännyt tarinoita talteen ja hän voisi etsiä yhden vaikka joka päivä. Joulukalenteriyllätyksen, Histamiini innostuu. Hiiriemo kehottaa Rämäkkää ja Histamiinia seuraamaan häntä entisaikoihin.

2. päivä.

”Klip, klop, klip klop Hevonen on pop! Klip, klop, klip klop ja tässä kohden stop.” Histamiini kävelee karsinaan ja ihmettelee, miksi hänen harjansa näyttää punaiselta. Histamiini e
i ymmärrä: hänelle on kasvanut pitkät ripsetkin. Histamiini arvaa, että Anelma Unelma on tullut. Esiin vaan, ei pelleillä enää. Histamiini tietää, että noitaneiti osaa taikoa, mutta on epäreilua taikoa toinen punaharjaiseksi. Titiina nauraa. Histamiini sanoo, että hänellä on ollut noitaneitiä ikävä. Ja ripsethän on hyvä keksintö, niillä voi huiskia kärpäsiä. Toinen hevonen on vähän harmistunut: ollaan sitä nyt tosi huvittavia. Histamiini säikähtää: hänen äänensäkin on muuttunut. ”Noitaneiti Anelma Unelma apua! Nyt lopeta taikominen.” Histamiini ei halua puhua hennolla tamman äänellä ja asioita joita hän ei ole sanonut. Toinen marioinetti kysyy, onko Histamiinin mielestä hänen ripsensä kärpästen huiskimista varten. Nyt Histamiini tajuaa, ettei kyse olekaan peilikuvasta. Histamiini toteaa, ettei toinen ole hän. Varmasti ei ole Histamiini! Mutta kun toinen on melkein kuin Histamiini, kuka hän on? Titiina, marionettihevonen. Histamiini esittäytyy. Histamiini ei ole koskaan nähnyt ketään Titiinan näköistä. Ovatkohan he samasta paikasta kotoisin? Sukulaisia? Titiina on huolestunut, että Histamiini ei ole kovin ihastunut hänen punaiseen harjaan. Histamiinista Titiina on todella kaunis, ripset ovat upeat. Titiina on itsekin ollut niihin tyytyväinen. Titiina kysyy, missä Histamiini asuu. Histamiini kertoo asuvansa tallissa. Histamiini kutsuu Titiinan katsomaan pilttuutaan.
Titiina ihailee Histamiinin pilttuuta. Histamiini kertoo, että hiiri etsii hänelle joka päivä uuden perinnetarinan. Histamiini ottaa Titiinan mukaansa kuulemaan hiiriemon tarinaa.

3.päivä
Histamiinin mielestä hän ja Titiina ovat varmasti sukulaisia. Heillä molemmilla on täpliä. TItiina mielestä Histamiinilla on enemmän. Niin, mutta Titiinalla on poskessakin täplä. Titinnan mielestä se ei ole täplä vaan kauneuspilkku. Histamiini pyytää anteeksi, hän ei tiennyt täplän nimeä. Histamiini kertoo, että tallissa asuu muitakin. Tahtoisiko Titiina tavata heidät? Titiina luuli, että Histamiini asuu tallissa yksin. Histamiini kertoo, että tallitonttu Rämäkkä osaa olla hiljaa ja näkymätön jos se tahtoo. Rämäkkä pystyy myös nukkumaan vuosikymmeniä. Nyt Rämäkkä lukee ja lukee, eikä muista edes syödä.

Histamiini vie Titinaan katsomaan Rämäkkää. Histamiini huutaa Rämäkkää. Rämäkkä ihmettelee, mitä nyt taas, onko sama juttu kuin äsken. Histamiini korjaa, että se äsken oli toissapäivänä. Rämäkän mielestä olan yli lukeminen ei ole kaunista. Histamiini ei tiedä, miksi, jos lukee oikein hiljaa. Histamiinin mielestä kirja ei siitä kulu, jos kaksi lukevat yhtä aikaa. Yhtäkkiä Rämäkkä pelkää, että hän on lukenut liikaa: hän näkee Histamiinin kahtena. Histamiini korjaa. ei näe. Rämäkkä ihmettelee, miten Histamiini sen voi tietää. Hän ymmärtäisi, jos hän näkisi Histamiinin edessään kahtena, mutta molemmin puolin. Sitten Rämäkkä kekskii, että Anelma Unelma on tullut kotiin. Titiina kysyy, kuka Anelma Unelma on. Titiina esittäytyy Rämäkälle. Histamiini on varma, että Titiina on hänen kaukainen sukulainen. Titiina kysyy, kuka Anelma Unelma on. Rämäkkä ja Histamiini kertovat yhteen ääneen. Lopulta Rämäkkä kertoo noitaneidistä.

4. päivä

Tallitonttu Rämäkkä puutuu lukiessa. Nyt hän kaipaa toimintaa ja kysyy Histamiinilta, mikä paikka on retuperällä. Histamiini on varma, ettei mikään. Rämäkkä on aherta
nut kokonaisen vuoden. Parissa päivässä ei paikkoja retuperälle saa. Histamiini tietää kuitenkin, mitä Rämäkkä voisi tehdä. Histamiini kysyy, jääkö Titiina asumaan talliin. Titiina jää mielellään, jos muilla ei ole mitään sitä vastaan. Histamiini kertoo, että tallissa asui ennen toistakymmentä suomenhevosta, kyllä Titiina neljänneksi talliin mahtuu. Mahtuisi lisääkin.

Hiiriemo on hieman loukkaantunut: neljänneksi, hänellä on tallissa kokonainen perhe: eikö Histamiini laske heitä miksikään? Histamiini puolustautuu, että hiiriemo pitää perheensä niin piilossa, ettei heitä voi ottaa laskuihin mukaan. Hän ei äskenkään nähneet hiiristä vilaustakaan. Emo selittää, että pennut ovat vilistäneet jonnekin sillä aikaa, kun hän oli hakemassa ruokaa. Mutta kyllä heidät pitää ottaa huomioon, vaikka he pieniä ovatkin. Rämäkkä vakuuttaa, että hiiret on huomattu. Leipä on nakerrettu yhtenä päivänä ympäri.

Rämäkkkä tietää, mitä hän alkaa tehdä. histamiini tietää, että Rämäkkä tietää. Histamiini kysyy, haluaisiko Titiina oman pilttuun. Titina on iloinen ja suukottaa Rämäkkää. Histamiini ja Titiina laulavat.

5. päivä
Rämäkkä rakentaa Titiina pilttuuta. Histamiini laulaa omaa lauluaa: ”Klip, klop…” Histamiini lupaa, että se voisi olla Titiinankin laulu. Heidän yhteinen laulu. He laulavat yhdessä. Rämäkästä on kiva, että he pitävät hänelle seuraa. Hänestä Titiina ei ensimmäistä kertaa ole laulamassa. Histamiini pyytää, että Titiina kertoo elämän tarinansa. Rämäkkä hyssyttää Histamiinia: Titiina ei näytä asiasta kovin innostuneelta. Titiinaa itkettää, hän ei halua kertoa. Histamiini kysyy, miksi ei. Rämäkkä toppuuttelee Histamiinia: jos toinen ei halua kertoa, ei silloin sovi olla utelias. Histamiini yrittää lohduttaa Titiinaa: kyllä hän varmasti oli söpö lyhyilläkin ripsillä. Titinaa alkaa jo naurattaa. Histamiini pyytää anteeksi, että oli tunkeutuvainen. Rämäkkä korjaa, että ei Histamiini ehkä tunkeutuvainen ole, mutta ehkä tunkeilevainen. Histamiini vakuuttaa, ettei enää ole tunkeutuvalainen.
Histamiini on innostunut hiiriemon tarinoista, että melkein toivoo, että joulu on kahden kuukauden päästä. Titiina vastustaa. Rämäkkä jää rakentamaan pilttuuta ja Histamiin ja Titiina lähtevät kuuntelemaan tarinaa.

6. päivä
Titiina laulaa haikean laulun: ”Minä löysin mukavan kolon… Uneksi jää vai
n toive, jossa tänne jään.” Rämäkkä viimeistelee Titiinaan pilttuuta. Tititiina pitää siitä kovin paljon. Rämäkkä kannustaa Titiinaa nostamaan hännän pystyyn ja kertomaan hänelle, mistä Titiina on huolissaan. Rämäkkä muistuttaa, että kaksi päätä on parempi kuin yksi ja hän on nähnyt ja ratkaissut kaikenlaisia pulmia ennenkin. Rämäkkä kehuu pelastaneensa yhtenä jouluna valon. Titiina kysyy: Rämäkkäkö sen lampun korjasi. Histamiini saapuu paikalle ja nauraa: vai lamppu. Rämäkkä pelasti auringon valon, jonka yks Taalo yritti varastaa ja saada koko maailman valtaansa. Mutta Rämäkkä keksi keinon pelastaa heidät kaikki. Ei siinä riittänyt yksi lampun korjaaminen, se oli paljon vaarallisempaa.
Rämäkkä supattaa Histamiinille, että Titiinalla on murheita ja sitä pitäisi piristää. Histamiini lupaa kertoa oikein hyvän jutun. Histamiini kysyy: ”Mistä tietää, että luumu on uimassa?” Titiina miettii ja ihmettelee, että luumutkin käyvät uimassa. Sitten hän tajuaa ja kysyy, mistä. Histamiin sanoo, että siitä, että se on jättänyt kiven rannalle. Muut hihittävät. Rämäkän mielestä Histamiinilla on aina hyviä tarinoita tallessa, niin kuin Hiiriemolla, ne on vain nopeammin kerrottu. He lähtevät hiiriemon luokse kuuleman tarinaa.

7. päivä
Titiina huokailee riippukoulussa. Histamiini tulee kysymään, montako päivää jouluun. 17 päivää. Titiinan mielestä aikaa on vielä sopivasti tehdä joululahjoja. Tallissa on tapana antaa lahjoja. Titiina kysyy, pitääkö Histamiini hänestä. Histamiini vastaa, että tykkää ja tykkää myös Rämäkästä ja Anelma Unelmasta hän pitää oikein kamalasti. Sen Titiina on kyllä huomannut, neitiä vaan ei ole näkynyt missään. Histamiini kertoo, että Anelma Unelma tulee kyllä jouluksi. Histamiinin pitääkin mennä valmistelemaan joulua. Titiina nyyhkäisee, jos hän nyt on täällä vielä jouluna.

Hiiriemon luona kävi hänen siskonsa kylässä. Histamiini ihmettelee, vieraita tallissa, eivätkä he huomanneet mitään. Sisko kertoi, että kylällä liikkuu mustaviiksinen mies. Titiina hätääntyy. Hiiriemo kertoo, että mies etsii punaharjaista marionetti tamma, joka on sen teatterin omaisuutta, mutta karannut. Titiina pelästyy: sisko varmasti kertoi hänestä. Hiiriemo sanoo, ettei kertonut: mies oli yrittänyt potkaista siskon poikasta. Hiiret söivät miehen hatun rei’ille. Kukaan ei pihahtanut sanaakaan. Titiina on lohduton, se ei pitkälle auta: löytää se hänet lopulta kuitenkin. Histamiini kysyy kuka. Marionettiteatterin johtaja. Histamiini haluaa kuulla lisää, mutta Titiina ei jaksa ja laulaa lohduttoman laulun: ”ei missään lohdutusta”. Histamiini laulaa puolestaan ”Mutta viereen jos hiipii toinen…” ja Titiina on paremmalla tuulella.

Hiiriemo kertoo, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo mutta jaettu murhe on suunnilleen puolet. Hiirten elämään kun mahtuu molempia. Histamiini on kuullut, että hiiren ikä riippuu kissasta. Hiiriemon mielestä se on kissojen mainosmiesten tekemää tekstiä. On muutakin murhetta kuin kissat ja silti hiirten suku kasvaa ja kukoistaa.

8.päivä

Histamiini pyytää Titinaa kertomaan hänelle ja Rämäkälle teatterinjohtajasta. Titiina kertoo karanneensa marionettiteatterista. Titiina kertoo, että teatter
injohtaja on ilkeä, erityisesti Titiinalle. Kai teatterinjohtaja on Titiinan jostain ostanut, mutta Titiinaa hän kohteli surkeaakin surkeammin. Rämäkästä on hyvä, että Titiina lähti. Titiina lähti kaikkein suurimman ilkeyden jälkeen. Sitä Titiina ei suostu kertoa. Rämäkkä suostutellee Tiitiinaa kertomaan. Titiina vannottaa toisia olemaan nauramatta. Johtaja määräsi Titiinan näyttelemään lehmää, jonka nimi on Heluna. Rämäkkä purskahtaa nauruun. Titiina kertoo, että teatterinjohtaja alkoi kutsua häntä Helunaksi muulloinkin. Rämäkkä pyytää anteeksi, se kuulosti hassulta, mutta nimittely ei koskaan ole kivaa.
Rämäkkä pyytää Histamiinia piristämään Titiinaa. Histamiini lupaa kertoa Titiinalle pari hänen loistojuttuaan. Lisäksi Histamiini suunnittelee lauluja ja he voisivat miettiä lahjoja, joita Histamiini saa. Rämäkkä huomaa Hiiriemon. Hiiriemo on yrittänyt saada muiden huomiota, hän yritti kertoa, missä teatterinjohtaja on. Hiiriemo piirtää kartan. Hänen siskonsa asuu keltaisessa talossa, jossa on valkoiset ikkunanpuitteet. Rämäkkä lähtee hoitamaan asiaa.

9. päivä
Titiina päivittelee, kun tallissa on niin hiljaista. Teatterissa oli aina jotain naputusta ja johtajan karjumista. Histamiini kertoo, että joskus on niin hiljaista, että hän kuulee pelkoääni, joita ei oikeasti ole olemassakaan. Titiina kuulee hiljaista laulua. Hiiriäiti laulaa tuutulaulua pennuille: ”sinä pehmoinen, soma…”
Titiinasta laulu on herttaista. Hiiriemo säikähtää, ei pitäisi laulaa niin hartaasti, ettei kuule askelia. Hiiriemolla on pieniä neljä ja isoja on jäljellä yhdeksäntoista. Niillä on jo omia lapsia ja yhdellä niiden lapsista on jo kuusi lasta.
Rämäkkä tupsahtaa sisään. Johtaja oli lähtenyt saamatta mitään tietoja, mutta jostain hän oli kuullut, että Titiina oli nähty laukkaamassa tallin suuntaan. Titiina on varma, että kohta se löytää hänet. Rämäkän mielestä saa löytää, hän jatkaa tutkimuksia. Harmi vaan, että Anelma Unelma ei ole täällä. Sen lentopannulla olisi nyt käyttöä. Histamiinin mielestä Titiinan pitäisi nähdä kun Anelma Unelma kaahaa tukka hulmuten. Rämäkkä kehottaa Titiinaa jättämään huolet hänen vanhoille, mutta leveille harteille ja keskittymään joulun tuloon. Rämäkkä näyttää leveitä harteitaan. Histamiinin mielestä ne ovat melkein yhtä leveät kuin ladon ovet ja ihan yhtä lahot. Rämäkkää ja Titiina naurattaa. Titiina sanoo, että onhan hän sentään näyttelijä ja pyytää Histamiinia laulamaan kanssaan. ”klip, klop, klip klop Titiina on pop.”

10. päivä
Histamiini ja Titiina pelaavat tallissa palloa. Rämäkkä päivittelee, että he pelaavat sisällä palloa. Titiina kertoo, että se rämähti ikkunasta sisään. Rämäkkä ihmettelee, kuka pelaa tässä pakkasessa jalkapalloa ja hänen on parasta korjata ikkuna, ennekuin tulee pakkanen talliin.
Sitä ennen Histamiini haluaa näyttää Rämäkälle kuinka hienosti hän tekee maalin. Voisiko Rämäkkä olla maalivahtina? Rämäkkä on kummissaan: tallitonttu pelaamassa jalkapalloa tallissa? Ei tule kuuloonkaan. Histamiini ottaa vauhtia ja liukastuu. Titiinaa naurattaa. Histamiini yrittää vielä toisen kerran. Ei vieläkään mennyt oikein hyvin. Kolmannella kerralla menee toinen ikkuna rikki. Histamiinia harmittaa, on se kummallinen pallo kun se hakee ikkunoita. Histamiini kysyy Rämäkältä, mitä hän nyt tekee. Rämäkkä sanoo, että Histamiini antaa pallon mennä eikä enää ikinä pelaa palloa sisällä. Histamiini kysyy, mitä hän tekee sille ikkunalle, hän ei osaa sitä korjata. Mutta Rämäkkä osaa. Rikki mikä rikki, näkeehän Rämäkkä, että Histamiini katuu. Kyllä Rämäkkä ikkunan korjaa. Histamiini kysyy, miten hän voisi auttaa? Haluaisiko Rämäkkä kauroja? Rämäkkä sanoo, että muistaa, että vahingosta viisastuu. Jos Histamiini kertoisi jutun tai he laulaisivat Titiinan kanssa, tai hän voisi lausua runon. Runo syntyy juuri nyt: ”Oli sisällä tallissa pallo. Oli tyhmä Histamiinin kallo. Ei oppinut vielä se tuosta. Piti hetkinen hosua, juosta. Ja potkaista uudestaan ja rikkoa ikkuna kokonaan. Nyt Histamiini katuu ja pyytää kovasti anteeksi. ” Se ei rimmannutkaan… Histamiini yrittää uudestaan. ”Katuu Histamiini nyt on Rämäkkä nyt ihan hiili.” Rämäkkä sanoo, ettei Histamiinille voi olla hiiltynyt olla.

11. päivä
Rämäkkä rakentaa ikkunaa. Histamiini kysyy, eikö Rämäkkä nuku koskaan. Rämäkkä ei malta nyt nukkua, kun hänellä on niin hienoa seuraakin. Ja hänhän saattaisi nukkua kuukauden putkeen. Histamiini kertoo, että Titiina on vielä huolissaan. Se oli itkenyt kun luuli, ettei kukaan kuule. Rämäkkä kertoo, että hänellä on tutkimukset kesken. Kyllä hän ryhtyy toimeen kun sen aika on. Titiina on nyt pötköllään kun sitä väsytti. Histamiini on varma, että nyt se on nukkunut tarpeeksi. Histamiini kuiskaa Rämäkälle, että viedään sille kaurakakkua ja he voisivat laulaa yhdessä. ”Titiina, Titiina kaunoinen, avaa jo silmäsi pienoinen…”

Titiinasta se oli ihana herätys. Kenen laulu se on. Histamiini on sen runoillut, mutta kyllä se on Titiinan oma laulu. Titiina haluaa kuulla sen uudestaan. Rämäkkä ja Histamiini laulavat. Titiinalla on kamala nälkä. Titiinasta se on parasta mitä hevonen tietää. Histamiini pyytää ottamaan kaurakakkua mukaan hiiriemolle tuliaiseksi.

12.päivä
Rämäkkä lepää oljissa ja kuulee kissan mouruavan. Kissa istuu lakki päässä ” Itse tallitonttu Rämäkkä, arvaan? Hauska tutustua.” Kissa on kuullut Rämäkästä p
aljon. Rämäkkä ihmettelee mistä. Kissa kertoo ystävästään Anelma Unelmasta. Rämäkkä tunnistaa kissan kauan kadoksissa olleeksi Anelma Unelman kissaksi. Kissa ei ole Anelma Unelman kissa vaan itsenäinen kissa. Nyt hän haluaisi nähdä Anelma Unelman. Rämäkkä kertoo, että he molemmat ovat niin itsenäisiä, että heidän on vaikea tavata toisiaan. Rämäkkä puolestaan on tallissa aina. Eikä ole pitkään aikaan päässyt yksinäistymään. Rämäkkä huutaa Histamiinille, että täällä olisi vieraita. Itsenäisiä ystäviä, ehkä vieraskin on väärin sanottu. Histamiini tietää ja tuntee: Anelma Unelman kissa. Titiinakin tulee tervehtimään. Kissa sanoo kumartavansa kauneudelle. Titiina kiittää. Kissa kertoo terveisiä suuresta maailmasta. Pariisista, Londonista ja Madrisista. Kissa olettaa, että Titiina on se paennut marionettihevonen, jota kuumeisesti etsitään. Titiina säikähtää: nyt kaikki sen tietävät. Kissa ei nyt noinkaan sanoisi. Mutta täytyyhän maailman miehen osta yhdistää kuulemaansa ja näkemäänsä. Kissa ei olettanut löytävänsä Titiinaa täältä. Kissa kysyy löytyykö jotain syötävää. Kyllä kissalle jotain sapuskaa löydetään. Kissa ei ole syönyt kolmeen päivää: mikä ruoka tahansa kelpaisi. Rämäkkä hiipii hiiriemon luokse ja hiiriemo vaikeroi omaa ja lastensa kohtaloa. Rämäkkä rauhoittelee, eihän se talon väkeä voi syödä. Kyllä he yhden kissan aina kurissa pitävät.

13. päivä
Histamiini huokaa ja laulaa surumielisesti ”klip, klop.” Sitten hän huomaa Kissan ja kysyy tältä, tietääkö tämä, missä on kipunoita kuin taivaan tähtiä, vaan ei polta kuitenkaan. Kissa miettii hetken arvoitusta, mutta ei arvaa. Hän jättää arvailut yleensä muiden huoleksi. ”Kissan silmät” Histamiini hirnahtaa. Kissaa naurattaa, ei hassumpi. Kissa puolestaan arvuuttaa, kuinka kirjoitetaan viidellä kirjaimella elävä hiirenpyydys. Kissa näkee Hiiriemon. Histamiini arvaa heti, että se on kissa. Kissan mielestä arvoitus ei ollut vaikea ja kaikki kissat eivät viitsi hiiriä pyydystä. Häntä ei tarvitse hiirien pelätä.

Hiiriemo on puolestaan sitä mieltä, että kaikki kissat sanovat niin ja kuitenkin hips vaan ja joku hiiristä on päässyt hengestään. Histamiin yrittää rauhoitella Hiiriemoa, tämä on Anelma Unelman kissa ja tallissa kaikkien pitää pystyä elämään rauhassa. Kodissa pitää olla rauha kaikkien kesken. Kissa ottaa pianonsa esiin ja alkaa soittaa sillä. Hiiriemo nousee pianon päälle ja haluaa laulaa laulun. Kissa pyytää lupaa säestää, Hiiriemo antaa luvan. Hiiriemo laulaa ja Kissa säestää.
Kissa pyytää anteeksi, jos Hiiriemon perheen elämä nyt vaikeutuu hänen takiaan. Hän vakuuttaa, ettei hänen suussaan ole koskaan käynyt edes hiiren häntä, eikä tule vastaisuudessakaan olemaan. Hiiriemo vastaa, ettei hänen perheensä sinne ainakaan väkisin tuppaa. Kissan mielestä sitten on kaikki hyvin. Lyödään vaikka tassua päälle. Hiiriemo epäilee kuitenkin. Histamiini alkaa jo tuskastua: onhan hän tässä. Hiiriemo on kuitenkin huolissaan, jos hänen pentunsa näkevät ja menevät läppäämään jonkun vieraan kollin tassua. Histamiinista Hiiriemo käyttäytyy väärin Kissaa kohtaan. Kissa on kunnon kissa, eikä Hiiriemo anna mahdollisuutta. Hiiriemo läppää kissan tassua. Kissa kysyy, oliko se nyt niin kamalaa. Histamiini laulaa: ”Näin eilen perhosen ja söin sen kukkasen. Niin eihän tehdä saa, siksi pyysinkin ihaa. Ihaa, ihaa, ihaa.” Kissan mielestä laulu oli hieman sopimaton. Histamiini puolustautuu, että hänhän lauloi, ettei niin tehdä saa. Histamiini pyytää, että mietetään jotain muuta ja pyytää Hiiriemoa viemään hänet entisiin.

14. päivä
Histamiini ja Titiina tulevat Rämäkän luo laulaen: ”mitä kuuluu nyt?” Rämäkkä vastaa, että hyvää kuuluu. Hän on saanut tietoja johtajasta. Johtaja oli lähtenyt naapurikylään ja jäljet olivat loppuneet kokonaan. Sitten sen oli palattava takaisin teatterille. Se tarkoittaa parin päivän
hengähdystaukoa Tallissa. Johtaja oli sanonut, että Titiina on hänen teatterinsa päätähti ja ettei teatteri tule toimeen ilman Titiinaa, koska se ei vedä yleisöä. Sitä johtaja on pelännyt koko ajan ja ollut siitä huolissaan. Titiina kertoo johtajan sanoneen hänelle, että Titiinaa pidetään vaan siihen asti, että johtaja on saanut rahansa. Titiinaa johtaja ei koskaan kehunut ja vielä nimitteli lehmäksi. Rämäkkä sanoo, että siinä Titiinan näyttelijätaidot tulivat esiin. Rämäkän mielestä Titiina oli maan paras lehmä. Histamiini kysyy, että eivätkö muut marionetit sanoneet mitään. Titiina oli ollut niin rättiväsynyt, ettei ollut jaksanut jutella kenenkään kanssa. Rämäkkä kysyy, puhuiko johtaja muiden kuullen, että Titiina saa lähteä heti kun rahat ovat kasassa. Titiina sanoo, että melkein joka päivä. Rämäkän mielestä asia on sitten selvä: he selvittävät, mitä johtaja on Titiinasta maksanut ja he lunastavat Titiinan pois teatterista. Titiina kysyy, mistä he saisivat niin paljon rahaa. Histamiini vakuuttaa, että onhan Rämäkkä tallitonttu ja sitten on vielä noitaneiti Anelma Unelma. Titiina ei ole vakuuttunut, ennen kuin Anelma Unelma tulee takaisin on johtaja jo löytänyt Titiinan ja pakottanut Titiinan allekirjoittamaan sellaiset paperit, että Titiina jää ikiajoiksi teatteriin. Rämäkkä kysyy onko mitään paperia allekirjoitettu. Titiina ei ainakaan ole. Rämäkän mielestä asiat on sitten hyvin, jouluun ja Anelma Unelman tuloon on kymmenen päivää. Jos johtaja erehtyy sitä ennen tähän talliin, niin eivätköhän he jotain keksi. Ei Rämäkkä suotta tallitonttu ole.

Histamiinista tämä on loistavaa. Eiköhän vähän hyvitä ja tanssitaan. Titiina jää talliin! Titiinaakin naurattaa jo. Histamiini laulaa ”Klip, klop..” Titiina yhtyy lauluun. Ja keksii lauluun tanssin. Titiina ei vielä kaksi viikkoa sitten arvannut, että hän löytäisi näin rakkaita ystäviä. Titiina suukotaa Rämäkkää ja Histamiinia. Rämäkästä tuntuu, että Histamiini on rakastunut.

15.päivä
Kissa ja Rämäkkä juonittelevat. Kissa johdattaa teatterin johtajan Talliin. Titiinalle ja Histamiinille ei kerrota mitään etukäteen. Sitten he vaativat nähdä Titiinan kauppakirjan. Johtajalla ei ole sitä mukanaan ja lähtee sitä hakemaan. Kissan maailmanmies kokemus ja Rämäkän tallitonttuviisaus on hyvä yhdistelmä. Kissalla on Anelma Unelmaa ikävä. Kissa kuulee hiirten vikinää.

Histamiini näkee, että hiirillä on juhlat. Hiiriemo kertoo, että tänään on hänen neljän pentunsa syntymäpäivät. Hiiriemo kertoo Histamiinille kuulleensa Kissan ja Rämäkän suunnitelman ja hänen mielestään se on loistava. Histamiini on ihmeissään. Juhlan kunniaksi hiiret esittävät juhlajytän. Kissa ei maailmaa kiertäessäänkään nähnyt moisia hiirten juhlia. Hiiriemo säikähtää. Kissa yrittää vakuuttaa, ettei pelkoa ole. Hiiriemo sanoo, että hiirillä kissan pelko on viisauden alku. Histamiini kysyy, mistä suunnitelmasta Hiiriemo puhui. Kissa ja Rämäkkä änkyttävät, ettei joulun alla saa udella. Kissa selittää, että kaikki tähtää hyvään ja onnelliseen joulumieleen. Hiiriemo kertoo perinnetarinan.

16. päivä
Rämäkkä korjaa kelloa,kun Titiina kysyy missä Kissa on. Rämäkkä kertoo, että Kissa lähti kylille asioille, koska sillä on niin levoton ja villi veri. Se ei viihdy paljoa yhdessä paikassa pitkään. Titiina kysyy, onko Rämäkkä matkustellut paljon. Rämäkkä vastaa, ettei oikeastaan, hä
n ei kaipaa sellaista. Aikoinaan, kun talli oli täynnä suomenhevosia, hänen kunnia asianaan oli pitää huolta tallista. Tallin oli ylpeä hyvästä tallitontusta, hevoset olivat silloin tärkeitä. Rämäkkä huokaa ja pyytää Titiinaa kuvittelemaan kaksikymmentä hevosta kiiltävineen karvoineen.

Titiina kysyy, että onhan nyt varmasti että onko nyt varmasti vapaapäivä. Rämäkkä vakuuttaa ja alkaa harjata Titiinaa. Titiina on miettinyt joululahjoja: Hiirille pieni matkapussi, Kissalle matkalaukku, Hisselle hopeinen kulkunen ja Rämäkän lahjaa hän ei aio paljastaa ennen joulua. Rämäkkä ei mielestään tarvitse enää mitään: sillähän on jo hyviä ystäviä ja lämmin talli. Titiina laulaa iloisen laulun. Rämäkkä yhtyy lauluun. Rämäkkä kertoo, että entisaikaan kilpailut kirkosta kotiin oli kova asia. ja se talo, joka voitti, sai kunnia koko vuodeksi. Ja tallitonttu sai syödä kylläisekseen jouluyönä. Titiina kertoo pitävänsä joulusta, marionettiteatterissakin joulunäytös oli aina paras. Rämäkkä on varma, että tästä joulusta tulee kaikista paras.

Histamiini saapuu, miksi Titiina on näin kauan supatellut Rämäkän kanssa. Titiina sanoo, ettei jouluna saa udella ja heillä Rämäkän kanssa juttua riittää. Histamiini pyytää anteeksi loukkaantuneena. Titiina pyytää, ettei Histamiini viitsisi hassutella, hän tulee aina niin hirveän iloiseksi, kun hän näkee Histamiinin.

17. päivä

Titiina muistelee teatterielämää: katsojia, näyttämöä ja laulaa surumielisen laulun teatterielämästä. Kissa tulee etsintäkuulutus mukanaan. Vihjeistä ja olinpaikan ilmoittamisesta maksetaan palkkio. Kissa kertoo, että kun hän luki ilmoitusta, hänen taakseen pysähtyi marionettiteatterin johtajan. Titinaa värisyttää. Kissa kertoi teatterinjohtajalle, että Titiina asuu tallissa. Histamiini ja Titiina ovat pöyristyneitä: miten Kissa saattoi pettää Titiinan. Kissa pyytää, etteivät he tekisi liian nopeita johtopäätöksiä. Kissa kertoo, että johtaja innostui ja pyysi välittömästi johdattamaan Titiinan luo, kohtuullista palkkiota vastaan tietenkin. Kissa tietenkin lupasi. Histamiini sanoo, ettei hän ymmärrä Kissaa ollenkaan. Kissa pyytää, ettei vieläkään liian aikaisia arveluja. Kissa kertoo, että lupasi tuoda johtajan talliin, jos johtaja näyttää ensin jonkinlaisen sopimuspaperin, jolla Titiina on sidottu teatteriin. Johtaja oli nauranut ja lupasi näyttää paperin, kunhan on ensin saanut tavata Titiinan. Palkkiosta johtaja mainitsi useampaan kertaan. Johtaja ei ole tulossa vähään aikaan. Parin kiivaan sananvaihdon jälkeen johtaja syöksyin hakemaan paperia lumi pöllähtäen. Kissa vakuuttaa Titiinalle, että johtaja ei varmasti seurannut Kissaa vaan meni lujaa ja vihaisena. Eikä Kissaa niin vain salaa seurata.

Histamiin kysyy, keksikö Kissa tuon itse, vai oliko se Rämäkän suunnitelma. Kissa ja Rämäkkä miettivät sen yhdessä. Histamiin tiesi, että Rämäkkä selvitti sen. Titiina pelkää, että johtaja tulee huomenna uudestaan. Histamiinin puolesta saa tulla, kyllä he sen hoitavat. Histamiini yrittää saada Titiinan nauramaan.

18. päivä
Titiina tärisee pelosta. Rämäkkä rauhoittelee Titiinaa, tästä selvitään helposti. Histamiinikin vapisee ja änkyttäää: ”Se pe-pe-pelkäää vaan.” Molemmat hevoset säikäht
ävä kolahdusta. Rämäkkä käskee sisään. Teatterinjohtaja nauraa ja ojentaa paperin. Rämäkkä lukee paperia. Rämäkkä ei saa selvää allekirjoituksesta. Teatterinjohtaja ei muista omistajan nimeä, kun siitä on niin kauan ja omistaja lähti ulkomaille. Teatterijohtaja sanoo, että hän pelasti Titiinan kurjalta kohtalolta. Rämäkkä kysyy onko tämä ainoa kappale. Teatterinjohtaja sanoo, että myyjällä on toinen kappale. Rämäkkä pyytää Histamiinia haistamaan paperia. Histamiinista paperi haisee uudelle paperille, tuoreelle musteelle, vastakirjoitetulle. Rämäkkä kysyy, miksi paperi haisee uudelle. Johtaja haluaa paperin takaisin. Johtaja yrittää ottaa paperin Rämäkältä. Rämäkkä tekee zumzum ja johtaja lähtee. Histamiini on varma, ettei johtajalla mitään oikeaa paperia olekaan. Titiina kysyy, onko hän nyt vapaa. Rämäkkä sanoo, että hän on aina ollut ja nyt voi jäädä talliin. Titiina pohtii, mitä jos hän haluaa mennä teatteriin. Rämäkkä sanoo, että voi mennä vaikka Pariisin tai Londoniin ihan minne itse haluaa. Histamiini on hieman surumielinen, paitsi jos ei halua mennäkään minnekään vaan haluaa jäädä jonkun luo. Titiina vastaa, paitsi jos se toinen haluaa lähteä mukaan.

19.päivä
Kissa soittaa pianolla haikeaa kappaletta: ”Oi kissan elämää, niin tuttua on tää...” Kuuluu naurua ja heinät pölisevät. Noitaneiti Anelma Unelma tupsahtaa talliin ja voivottelee matkatavaroitaan. Ketään ei näy missäään. Anelma Unelma kulkee tallissa. Kissa kumartaa taas kauneudelle ja säikäyttää noitaneidin. Anelma Unelma ilahtuu kissansa näkemisestä. Pohjaton ilo on kokonaan Kissan puolella. Kissasta Anelma Unelma on kaunein hänen näkemänsä noita.

Anelma Unelma kysyy, missä Histamiini ja Rämäkkä ovat. Kissa ihmettelee samaa, Titiinaakaan ei näy. Noitaneiti kysyy, mikä se Titiina on. Kissa on varma, että noitaneiti näkee pian.

Histamiinin hirnunta kuuluu. Hän sanoo tulleensa melkein nopeammin kuin pääsi. Hän oli kuullut Anelma Unelman äänen. Histamiini laskee, että jouluaattoon on yhtä monta yötä kuin Rämäkällä on sormia yhdessä kädessä, siis viisi ja noitaneiti oli luvannut tulla jouluksi. Anelma Unelmasta on mukava nähdä Histamiinin leveä turpa. Hän on ikävöinyt Histamiinia kovasti. Kotiintulo on aina matkan paras hetki. Anelma Unelma kysyy Rämäkkää. Histamiini sanoo, että he tulevat kohta, ne kun jäivät jälkeen eikä Histamiini ehtinyt kertoa heille, että Anelma Unelma oli tulossa. Histamiini kysyy, saako hän laulaa ilolaulun Anelma Unelmalle. ”Tuli Anelma, tuli Unelma, noitaneiti supi suloinen…”

Anelma Unelma päivittelee, että hänen kattinsakin on tuossa. Histamiini korjaa, etteihän se ole noitaneidin kissa vaan itsenäinen. Anelma Unelma naurahtaa, selvähän se, kissat ovat aina. Kyllä sille kermavaahto hänen seurassaan kummasti kelpaa. Kissa myöntää ja lupaa harkita tarkkaan seuraavan kerran kun on jättämässä Anelma Unelman seuran. Anelma Unelma taikoo Kissalle kermavaahtokulhon. Kissa nauttii vaahdosta. On se kiva olla taas kotona. Histamiinistakin on kiva, vaikkei hän kermavaahdosta välitäkään. Anelma Unelma taikoo Histamiinille tulppaaneja. Histamiini kysyy, saako hän antaa ne jollekin toiselle. Histamiinilla ei ole aikaisemmin ollut tilaisuutta antaa hänelle tulppaaneita.

20. päivä
Anelma Unelma nauttii olostaan kotona: ”Oma koti kullan kallis”. Rämäkkä tulee kotiin ja piilottaa säkin heinien alle. Rämäkän mielestä tallissa näyttää hyvältä, puuttuu vain noitaneiti itse. Anelma Unelma kihertää: vai puuttuuko? Rämäkkä ilahtuu ja toivottaa Anelma Unelman tervetulleeksi. Anelma Unelma kertoo jo nähneensä Histamiinin ja Kissan ja haluaisi kovasti nähdä Titiinan. Rämäkkä kertoo, että Titiinalla oli vielä jotain tekemättä ja se tulee perästä.

Anelma Unelma kertoo, että Histamiini ja Kissa katosivat jonnekin. Titiina tulee paikalle ja Anelma Unelma luulee sitä Histamiiniksi. Anelma Unelma kysyy ”Histamiinilta”, mitä he ovat Tallissa sillä aikaa tehneet. Rämäkkä vastaa, mitäs he, entäs noitaneiti. Anelma Unelma kyläili ja reissaili mutta kävi myös hyvin tärkeällä ammattien edistämiskurssilla, jolla hän oppi pari uutta taikaa, jolla pärjää nykyajassa. Anelma Unelma kysyy uudestaan ”Histamiinilta”: mitä sinä teit sillä aikaa. Rämäkkä myhäilee ja Titiina tirskahtaa. Anelma Unelma huomaa, ettei se olekaan Histamiini vaan Titiina. Eipä ihme, että Histamiini on niin ihastunut. Titiina puolestaan sanoo, että Histamiini puhuu jatkuvasti Anelma Unelmasta maailman kauneimmasta noitaneidistä. Anelma Unelma kertoo, että he ovat olleet niin kauan niin hyviä ystäviä, hänkin on kaivannut Histamiinia kovasti.

Histamiini saapuu paikalle innoissaan. Joko Titiina näki, kuka on tullut. Titiina vähän loukkaantuneena sanoo, että näki kyllä Histamiinin rakas noitaneiti ja lähtee pois. Histamiini kysyy, minne Titiina menee. Anelma Unelmalta Histamiini kysyy, eikö Titiina olekin kaunis, maailman kaunein marionettihevonen. Rämäkkä selittää Histamiinille, että Titiina on hirveän mustasukkainen.

21. päivä

Rämäkkä tekee lyhdettä ja Titiina kysyy, missä Anelma Unelma on. Titiina haluaisi puhua hänen kanssaan. Rämäkkä kertoo, että Anelma Unelma nukkuu pois matkaväsymystään. Histamiin ehdottaa, että he herättäisivät sen. Titiina epäilyttää, jos vaikka Anelma Unelma pahastuu. Hän ei haluaisi aiheuttaa pahaa mieltä. Rämäkkä on sitä mieltä, että Anelma Unelma kyllä ymmärtää. Rämäkkä ja hepat hiipivät Anelma Unelman luo ja huutavat herätys. Anelma Unelma vain kuorsaa. Rämäkästä Anelma Unelma on söpö kuorsatessaan nenän nypykkä ja kaikki. Histamiinia ja Tiitiinaa naurattaa: nenän nypykkä. Rämäkkä nyt vasta huomaa, että nyt hän vasta huomaa, kuinka ikävä hänellä on noitaneitiä ollut. Titiina ehdottaa, että Rämäkkä ja Histamiini laulavat noitaneidille saman laulun kuin hänelle. Histamiini epäröi, Titiina saattaa taas loukkaantua. Titiina vakuuttaa, ettei loukkaannu. Hän ymmärtää, että Rämäkkä ja Histamiini voivat pitää molemmista.” Anelma Unelma kaunoinen, avaa jo silmäsi pienoinen…”
Anelma Unelma ei herää, annetaan sen nukkua, niin jaksaa jouluna paremmin. Jouluun on enää kolme päivää. Titiina on nyt onnellisempi kuin koskaan.

22. päivä
Hiirilapset pitävät kirjettä Titiinalle. Rämäkkä huutaa Titiinalle. Titiina haistaa, että siinä on tuoreen musteen tuoksu. Rämäkkä avaa kirjeen. Se on johtajalta. Histamiini tulee ja
kysyy, että onko hän saanut kirjeen. Histamiinikin haistaa paperia. Rämäkkä lukee kirjeen. Johtaja pyytää Titiinalta anteeksi. Johtaja pelkäsi menettävänsä Titiinan, teatterin tähden ja yleisön lemmikin. Johtaja yritti pitää Titiinan pakolla teatterissa. Johtaja pyytää Titiinaa joskus esiintymään teatteriin. Titiina voi itse valita näytelmän, joka esitetään ja palkkiostakin he varmasti pääsevät sopimukseen.
Titiina laulaa:” Minä löysin niin mukavan kolon..:” Titiinasta on mukava kuulla, että häntä ikävöidään teatterissa. Näyttelijä kaipaa kuitenkin näyttämölle, sinne Titiina aikoo myös mennä. Hän haluaa, että Histamiini tulee mukaan. Histamiini lupaa tulla ja kannustaa katsomossa. Anelma Unelma saa taikoa hänelle kukkakimpun. Jouluun on enää kaksi päivää. Joulumieli onkin jo kaikilla ja Histamiinilla on myös tarinamieli.

23. päivä
Kissa seuraa hiirenpentuja. Hiiriemo opettaa lapsiaan laulua, jonka he esittävät illalla. Hiiriemo kehuu poikasiaan. Kissasta perhe laulaa oikein herkullisesti, hiiriemo saattaisi pitää vitsiä mauttomana. Histamiini saapuu miettiväisesti ja pyytää Kissalta apua. Histamiinille on tullut Titiinalle pieni ajatusnyrjähdys. Hän on hankkinut kaksi lahjaa, mutta ajatellut koko ajan Titiina, mutta Anelma Unelmallekin pitäisi olla lahja. Nyt Histamiinin pitäisi päättää, antaako hän Anelma Unelmalle kultaloimen vai kultapunoksen häntään rusetiksi. Kissaa naurattaa ja miettii hetken. Kissa ehdottaa, että Histamiini vaihtaa lahjansa Kissan lahjan kanssa. Kissa antaa kultapunoksen omana lahjanaan Titiinalle ja Histamiini voi antaa Anelma Unelmalle Kissan lahjan, se kun sopisi kummalle vaan. Histamiini sitten pitää joulusta. Histamiini laulaa Histamiinin joululaulun. Kissa säestää. "Minä tykkään kovasti joulusta..:”

24. päivä
Histamiini laulaa: ”Klip, klop, klip, klop, hevonen on pop!..” Histamiini näki
Titiina paketoivan lahjan hänelle. Titiina tulee myös paikalle ja Kissa ehdottaa, että heidän täytyy mennä yhdessä esiintymään marionettiteatteriin. Kaikki ovatkin koossa. Vihdoinkin on jouluaatto. Rämäkällä on ehdotus. Hiiriemo voisi näyttää kuinka joulua ennen vietettiin. Hiiriemolla on ennen sitä vielä yksi toivomus. Hiiriemo haluaa laulaa yhdessä tallilaisten yhteinen joululaulu.

Tiedot:
Käsikirjoittaja: Raili Mikkanen
Perinnetarinat: Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkisto
Asiantuntija: Marjatta Jauhiainen
Musiikki: Heikki Laurila
Lavastaja: Vappu Nummela
Perinnepuvut: Outi Harjupatana
Käsinuket: Mirjami Skarp
Koreografi: Tarja Rinne
Histamiini: Matti Ranin (Intiimiteatteri)
Titiina: Miitta Sorvali
Rämäkkä: Harri Hyttinen
Hiiriemo: Titta Jokinen
Kissa: Esa Pakarinen
Anelma Unelma: Pirkko Aarnio
Johtaja: Aaro Jaronen
Filmikuvaaja: Kari Dahlberg
Kameramies: Erkki Kaltio
Äänittäjä: Antero Kokko
Leikkaaja: Marja Sirén
Tv-kuvaaja: Osmo Ihalainen
Äänisuunnittelija: Matti Huhtakangas
Kameramiehet: Kari Hoffrén, Vilho Kallio, Eero Lietula
Kuvatarkkailija: Kaarina Timonen
Miksaaja: Leena Jääskeläinen
Kuvanauhoittaja: Jarmo Niemi
Studio-ohjaaja: Antero Joutsen
Naamioitsija: Eila Vaittinen
Puvustaja: Pirkko Ahvio
Järjestäjä: Keijo Kyyrö
Tehostemestari: Karl v. Kügelgen
Kuvaussihteeri: Ritva Eränen
Ohjaaja: Irja Ranin
Tuotanto: Lasten ja Nuorten ohjelmien toimitus YLE lastenohjelmat 1992
Joulukalenteri Yle Areenassa.