suom. Kaija Pakkanen
Pesonen ottaa kukon kanalaansa, pitämään kanat järjestyksessä. Onneksi kanat tietävät asian oikeanlaidan: ei kukkoa siihen tarvita.
Kukko on kuitenkin kukko ja kiekuu kiekumasta päästyään. Viiru ei pidä asiasta yhtään. Kukko tarvitsee säännöt. Lopulta kukko saa kiekua kerran tunnissa viisi minuuttia. Eihän sen ääni kestä ja Viirun toive toteutuu: kukko lähtee. Onneksi Kukko jätti jotain kanalaan ja pian pihan täyttää tipujen piipitys.
En ole oikein välittänyt Viirusta ja Pesosesta, mutta sitten Junibackenilla pääsin tutustumaan Pesosen verstaaseen ja kiinnostus heräsi. Ihan kivoja tarinoita.
Viiru Junibackenilla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti