perjantai 21. helmikuuta 2014

Koirien Kalevala

Kunnas, Mauri 1992

Kalevala Kunnaksen kielellä ja kuvilla. Ikinä ei Kalevala ole ollut näin kiinnostava.

Suosikkini on ehdottomasti Antero Vipunen, jättiläinen, joka köllii metsässä.

Vein tämän kirjan hostperheelleni Amerikkaan. Hostäitini sanoi, ettei hän ymmärrä tätä kirjaa. En osannut selitää, joten nähtävästi en itsekkään ymmärrä, mutta pidän kuvista.

Herkullisen lisän tuo Mauri Kunnaksen versiot Akseli Galen-Kallelan Sammon puolustuksesta, Lemminkäisen äidistä ja Aino tarusta.

Antero Vipunen nukkuu, Väinämöinen tulee häiritsemään.
Kunnas tekee Kalevalasta helpommin lähestyttävän. Kalevalahan on täynnä kaikenlaista kohellusta, joka sopii koiramaiseksi velmuiluksi.

Koirat ova lupsakoita, kirjan kissa, Lemminkäinen on hieman psykoottinen. Taas sai Lemminkäinen uuden ulottuvuuden.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti