Catherine Hapka 2015: Sofia the first: the enchanted feast
perustuu tv-ohjelman jaksoon, jonka ovat käsikirjoittaneet Craig Gerber ja Michael G. Stern
kuvittanut Grace Lee
suom. Tanja Falk
Sofia pitää juhlat, joissa yksi vieraista ei ole ihan mitä päälle päin näyttää. Sofia yrittää auttaa ja avuksi tulee Lumikki.
Hieno kirja, mukava kuvitus. Poikia eivät juhlat pahemmin kiinnosta.
Suosikkikirjani lapsuudesta 80-luvulta ja nykylastenkirjoja, joita luen yhdessä poikieni kanssa. Nostalgia kirjoja tahmatassut pääsevät lukemaan vain valvotuissa oloissa.
tiistai 31. maaliskuuta 2015
perjantai 27. maaliskuuta 2015
Lystikkään lahja
Jacqueline A. Ball 2010:
No strings attached : a story about generosity
kuvitus Teresa Lester ja S. I. International
suom. Satu Leveelahti
Kääpiöt touhuavat mökissään. kun he saavat viestin Lumikilta, joka on tulossa kylään huomenna. Mökki pitää siivota. Kääpiöt muistelevat, mitä heillä on tapana tehdä Lumikin kanssa.
Lystikäs miettii, että nyt olisi heidän vuoro antaa Lumikille jotain. Kaulakoru. Nuhanenäkin haluaa tehdä lahjan: pillim Sulista pölyhuiska, tuohenpalasia kirjanmerkiksi. Ujo ja Jörökin tekevät koreja.
Lystikäs on auttanut muita, eikä aikaa ole jäänyt oman lahjan tekemiseen ja narukin loppui. Ujo haluaisi käyttää viimeisen narun palan lahjan sitomiseen. Lystikäs ei tiedä mitä tehdä. Lumikki kuulee tämän ja antaa Lysikkäälle uuden narukerän.
Mukava kirja toisten auttamisesta.
kuvitus Teresa Lester ja S. I. International
suom. Satu Leveelahti
Kääpiöt touhuavat mökissään. kun he saavat viestin Lumikilta, joka on tulossa kylään huomenna. Mökki pitää siivota. Kääpiöt muistelevat, mitä heillä on tapana tehdä Lumikin kanssa.
Lystikäs miettii, että nyt olisi heidän vuoro antaa Lumikille jotain. Kaulakoru. Nuhanenäkin haluaa tehdä lahjan: pillim Sulista pölyhuiska, tuohenpalasia kirjanmerkiksi. Ujo ja Jörökin tekevät koreja.
Lystikäs on auttanut muita, eikä aikaa ole jäänyt oman lahjan tekemiseen ja narukin loppui. Ujo haluaisi käyttää viimeisen narun palan lahjan sitomiseen. Lystikäs ei tiedä mitä tehdä. Lumikki kuulee tämän ja antaa Lysikkäälle uuden narukerän.
Mukava kirja toisten auttamisesta.
torstai 26. maaliskuuta 2015
Bolt
Lisa Marsoli 2009: Bolt
kuvitus: Andrew Phillipson, Jean-Paul Orpinas ja Disneyn taiteilijat
suom. Antti Autio
Bolt elokuvasta tehty kirja. Bolt on tv:ssä esiintyvä koira, joka luulee oikeiasti olevansa ihmekoira. Sitten hän vahingossa eksyy oikeaan maailmaan.
Filosofinen opetus on, että järkytys on kova kun tosiasiat eivät olekaan niin kuin on kuvitellut.
Kirjassa on isot kuvat ja tekstiä sopivasti aukeamalla, joten sivut kääntyvät nopeasti. Tätä pojat jaksavat lukea itsekseenkin.
kuvitus: Andrew Phillipson, Jean-Paul Orpinas ja Disneyn taiteilijat
suom. Antti Autio
Bolt elokuvasta tehty kirja. Bolt on tv:ssä esiintyvä koira, joka luulee oikeiasti olevansa ihmekoira. Sitten hän vahingossa eksyy oikeaan maailmaan.
Filosofinen opetus on, että järkytys on kova kun tosiasiat eivät olekaan niin kuin on kuvitellut.
Kirjassa on isot kuvat ja tekstiä sopivasti aukeamalla, joten sivut kääntyvät nopeasti. Tätä pojat jaksavat lukea itsekseenkin.
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
Helinä-keiju: Merirosvokeiju
Tinker Bell and the pirate fairy Pohjautuu samannimiseen animaatioelokuvaan
kuvitus: Disneyn taiteilija
suom. kuvitus: Disneyn taiteilija
Veijo keiju joutuu erottamaan Zarinan tehtävästään turvallisuus syistä Zarinalle keijupöly ja pölynvartijan työ oli kaikki kaikessa ja hän lähtee.
Vuosi vierähti eikä Zarinaa kuulu. Zarina saapuu suuren juhlan aikaan ja nukuttaa kaikki unihiekalla ja suuntaa holviin ja vie sinisen keijupölyn. Ilman sitä kultaisen keijupölyn virta ehtyy.
Muut keijut seuraavat Zarinaa merirosvolaivalle. Keijut saavat pölypussin, mutta Zarina on perässä ja sinkoaa heidän päälleen moniväristä keijupölyä, joka sekoittaa heidän asunsa ja leiviskänsä. Helinä on nyt vesikeiju ja Silver kiitolentäjäkeiju.. keijut lähtevät takaisin merirosvolaivalle.
Alus seilaa kohti Kallokalliota. Siellä on keijupölypuu, jonka Zarina on kasvattanut. Zarina vangitsee keijut ja kieltäytyy palaamasta keijupoukamaan. Jamesista on tullut Zarinan luotto ystävä ja Zarina kertoo hänelle sinisestä taikapölystä. James vangitsee Zarinan, hänelle ei oleZarinan ja käy ilmi, että hän oli koko ajan ollut laivan kapteeni. Keijut pakenevat ja vievät pullon. James uhkaa tiputtaa Zarinan veteen, jos nämä eivät palauta pulloa. Lyhjty tippuu ja keijut pelastavat Zarinan. Yhdessä he hakevat keijupölyn. Zarina palaa toisten kanssa Keijupoukamaan,
Juonipaljastus
Tämä kirja pääsi yllättään: James onkin nuori Kapteeni Koukku ja yllä olevassa kuvassa on kaikkien rakastama Tic-toc kroko pienenä. Poijat väittävät, että he tiesivät heti alussa, että James on Kapteeni Koukku, vaikkakin hänellä ei ole vielä koukkua.Juonipaljastus päättyy
Hurmaava kirja, jossa on täyteläinen kuvitus.tiistai 24. maaliskuuta 2015
Ensimmäinen liikennekirjani
My first book of transportation
suom. Satu Heimonen
Vauvakirja, jossa paksut sivut. Jokaisella sivulla on yksi kulkupeli. Mukana myös surffilauta.
Meidän poikia tämä olisi saattanut kiinnostaa neljä vuotta sitten. Kirjassa viehättää yksinkertaisuus ja tämä on varmasti monen motoristi vauvan lempikirja.
suom. Satu Heimonen
Vauvakirja, jossa paksut sivut. Jokaisella sivulla on yksi kulkupeli. Mukana myös surffilauta.
Meidän poikia tämä olisi saattanut kiinnostaa neljä vuotta sitten. Kirjassa viehättää yksinkertaisuus ja tämä on varmasti monen motoristi vauvan lempikirja.
maanantai 23. maaliskuuta 2015
Hämäräkirja
Hannele Mikaela Taivassalo 2009: Mörkerboken
Kuvitus Lena Frölander-Ulf
suom. Henriikka Tavi
Ukkonen saa jotkut kuvittelemaan kummia, Pientä se ei haittaa. "Hän pörittää tukkansa takkun ja kaivaa huolellisesti nenäänsä ja syventyy kirjaansa". Hovimarsalkka sen sijaan huolehtii kaikesta mahdollisesta. ja saa lopulta Pienenkin pelkäämään.
Lopulta Pienikin pelkää ihmissusia ja palavakruunuista saksanhirveä. Sitten hän ei enää kestä ja karkaa. Metsästä hän löytää Raukan, jolla on paiseita.
Hieno mustavalkoinen kirja pelosta. Voiko olla, että aikuiset aiheuttava lasten pelot? Ei kai sentään.
Kuvitus Lena Frölander-Ulf
suom. Henriikka Tavi
Ukkonen saa jotkut kuvittelemaan kummia, Pientä se ei haittaa. "Hän pörittää tukkansa takkun ja kaivaa huolellisesti nenäänsä ja syventyy kirjaansa". Hovimarsalkka sen sijaan huolehtii kaikesta mahdollisesta. ja saa lopulta Pienenkin pelkäämään.
Lopulta Pienikin pelkää ihmissusia ja palavakruunuista saksanhirveä. Sitten hän ei enää kestä ja karkaa. Metsästä hän löytää Raukan, jolla on paiseita.
Hieno mustavalkoinen kirja pelosta. Voiko olla, että aikuiset aiheuttava lasten pelot? Ei kai sentään.
Hovimarsalkan puheet pyörivät Pienen päässä ja aiheuttavat pelkoa |
Ihmissusi juonittelee palavakruunuisen saksanhirven kanssa |
perjantai 20. maaliskuuta 2015
Virtapepanen
Steve Smallman 2015: Hippobottymus
kuvittanut Ada Grey
suom. Katariina Kallio
Jokaisella eläimellä on oma rytmi ja yhdessä he saavat hienon tanssin aikaan. Kirjan riimit ovat osuvia.
Kiva kirja, nopea lukea. Kuvat ovat isoja ja värikkäitä. Sopii pienemmillekin. Eri äänien lukeminen naurataa vielä Viisivuotiastakin.
kuvittanut Ada Grey
suom. Katariina Kallio
Jokaisella eläimellä on oma rytmi ja yhdessä he saavat hienon tanssin aikaan. Kirjan riimit ovat osuvia.
Kiva kirja, nopea lukea. Kuvat ovat isoja ja värikkäitä. Sopii pienemmillekin. Eri äänien lukeminen naurataa vielä Viisivuotiastakin.
torstai 19. maaliskuuta 2015
Hiiri, joka rapisi seinän välissä
John Irving 2003: A sound like someone trying not to make a sound
kuvitus: Tatjana Hauptmann
suom. Kristiina Rikman
John Irwingin yhdeksännessä romaanissa kammottava Ted Cole kirjoittaa iltasadun yön äänistä. Tämä on nyt se kirja, puukynin tehdyin kuvin.
Tom herää keskellä yötä outoon ääneen, johon pikkuveli ei herää. Kun isä kysyy, miltä se kuulosti, Tom keksii monta selitystä. Kuulostaa hirviöltä, jolla ei ole jalkoja eikä käsiä. Koiralta, joka yrittää avata ovea. Kummitus, joka pudottaa varastettuja pähkinöitä. Siltä, kuin joku yrittäisi olla hiljaa. Lopuksi isä kertoo, että se oli vain hiiri.
Tässä suomentaja on pilannut jännityksen, mutta se tapahtui jo "Leski vuoden verran" -kirjassa, joka on minun mielestäni John Irvingin paras kirja. Mutta miksi suomentajat tekevät tällaista? Klassisin tapaus on "The Shawshank's redemption" nimellä Rita Hayworht -avain pakoon. Ja toinen kammotus on Kuinka hukata kundi 10 päivässä.
Hyvää kirjassa on hämärä kuvitus, joka hyvin kuvaa pimeässä kulkemista, kaikki todellakin näyttävät hieman oudoilta.
kuvitus: Tatjana Hauptmann
suom. Kristiina Rikman
John Irwingin yhdeksännessä romaanissa kammottava Ted Cole kirjoittaa iltasadun yön äänistä. Tämä on nyt se kirja, puukynin tehdyin kuvin.
Tom herää keskellä yötä outoon ääneen, johon pikkuveli ei herää. Kun isä kysyy, miltä se kuulosti, Tom keksii monta selitystä. Kuulostaa hirviöltä, jolla ei ole jalkoja eikä käsiä. Koiralta, joka yrittää avata ovea. Kummitus, joka pudottaa varastettuja pähkinöitä. Siltä, kuin joku yrittäisi olla hiljaa. Lopuksi isä kertoo, että se oli vain hiiri.
Tässä suomentaja on pilannut jännityksen, mutta se tapahtui jo "Leski vuoden verran" -kirjassa, joka on minun mielestäni John Irvingin paras kirja. Mutta miksi suomentajat tekevät tällaista? Klassisin tapaus on "The Shawshank's redemption" nimellä Rita Hayworht -avain pakoon. Ja toinen kammotus on Kuinka hukata kundi 10 päivässä.
Hyvää kirjassa on hämärä kuvitus, joka hyvin kuvaa pimeässä kulkemista, kaikki todellakin näyttävät hieman oudoilta.
keskiviikko 18. maaliskuuta 2015
Konstaapeli Kontio ja mäkymätön vaara
kuvitus Janne Markkanen
Siilimummo kaahaa potkukelkalla. Konstapeli Konto tietää, ettei saa Mummoa muuttamaan tapojaan, joten hän pyytää Seppää keksimään keinon, millä muut näkevät Mummon.
Seppä keksii kaikenlaista, mutta paras keino on heijastin. Konstaapeli Kontio määrää kaikki pitämään heijastimia. Kaikki käyttääkin, mutta yksi hämärähahmo liikkuu kylällä.
Jännittävä ja vauhdikas tarina. Heijastimen käytöstä on viimeisellä aukeamalla havainnollistettu ja kerrottu, kuinka heijastin auttaa autoilijoita näkemään jalankulkijoita.
tiistai 17. maaliskuuta 2015
Aivastelevan tyynyn salaisuus
Simon McLean 1997: The secret of the sneezing pillow
Carolina Häggström McLeanin alkuperäisestä tarinasta
suom. Marita Uurasjärvi
Aamu alkaa rauhallisesti, kunnes kuuluu hirveä aivastus. Kaikki yöeläimet räpsäyttävät silmänsä apposen auki. Kaikki alkavat ihmetellä, mistä ääni tulee. Puun latvassa näkyy olevan tyyny.
Metkuli-Pussirotta on niin utelias, että hänen on pakko saada selville, mistä ääni kuulu. Hän kiipeää oksalle ja näkee Albert koalan. Metkuli selittää Albertille, että hän on herättänyt kaikki. Onko hän paleltunut.
Ei ole, Metkuli tietää, mistä on kyse: Albertin nenässä on jotain. Samassa Metkuli pamauttaa Alberttia tyynyllä, pölyt lähtee varmasti irti. Albert lyö Metkulia tyynyllä. Kohta kaikki höyhenet tyynystä ovat yltympäriinsä. Pöllötkin hermostuvat ja tyyny on ihan tyhjä. Pöllöt komentavat kaikki nukkumaan. Metkuli täyttää tyynyn puun lehdillä. Kuitenkin yksi höyhen löytää Albertin nenään.
Hetken päästä kuuluu uusi ääni: Albert kuorsaa.
suom. Marita Uurasjärvi
Aamu alkaa rauhallisesti, kunnes kuuluu hirveä aivastus. Kaikki yöeläimet räpsäyttävät silmänsä apposen auki. Kaikki alkavat ihmetellä, mistä ääni tulee. Puun latvassa näkyy olevan tyyny.
Metkuli-Pussirotta on niin utelias, että hänen on pakko saada selville, mistä ääni kuulu. Hän kiipeää oksalle ja näkee Albert koalan. Metkuli selittää Albertille, että hän on herättänyt kaikki. Onko hän paleltunut.
Ei ole, Metkuli tietää, mistä on kyse: Albertin nenässä on jotain. Samassa Metkuli pamauttaa Alberttia tyynyllä, pölyt lähtee varmasti irti. Albert lyö Metkulia tyynyllä. Kohta kaikki höyhenet tyynystä ovat yltympäriinsä. Pöllötkin hermostuvat ja tyyny on ihan tyhjä. Pöllöt komentavat kaikki nukkumaan. Metkuli täyttää tyynyn puun lehdillä. Kuitenkin yksi höyhen löytää Albertin nenään.
Hetken päästä kuuluu uusi ääni: Albert kuorsaa.
maanantai 16. maaliskuuta 2015
Benjamin-karhun seikkailut
Claire Freedman 2014: The adventures of Benjamin Bear
kuvitus: Steve Smallman
suom. Marja Sevón
Neljä tarinaa Benjamin-karhun seikkailuista. Yksinkertaisia, mutta hyvin opettavaisia tarinoita ystävyydestä ja hyvästä käytöksestä. Poikia tämä kirja ei kiinnosta, minua kylläkin. Esimerkin voimalla saatetaan ehkä saada jotain aikaan. Ja näkökulman vaihamisesta on aina apua.
Benjaminia pompituttaisi kovasti, eikä halua mennä nukkumaan. Äiti muistuttaa, että rauhallisuuskin on hyvästä.
kuvitus: Steve Smallman
suom. Marja Sevón
Neljä tarinaa Benjamin-karhun seikkailuista. Yksinkertaisia, mutta hyvin opettavaisia tarinoita ystävyydestä ja hyvästä käytöksestä. Poikia tämä kirja ei kiinnosta, minua kylläkin. Esimerkin voimalla saatetaan ehkä saada jotain aikaan. Ja näkökulman vaihamisesta on aina apua.
Benjamin-karhu säheltää
Benjamin heittää Krokon hatun jokeen, Ilmarin päälle hiekkaa, ja peläyttää Viirukkaan. Eikä pyydä anteeksi. Sitten hän poimii mansikoita, kun pyöräilijä ajaa niiden yli, eikä pyydä anteeksi. Benjamin huomaa, ettei hänkään pyytänyt ja vie mansikat ystävillen.Benjamin-karhu kiittää
Simpa hakee Benjaminille pallon eikä Benjamin kiitä ennenkuin Ilmari huomauttaa asiasta. VIirukas antaa leipiä sorsille annettavaksi. Simpa muistuttaa taas kiitämisestä.Ilmari kiravi oltaa jäätelöä mutta Loikka ei muista kiittää, Benjamin muistuttaa häntä.Benjamin-karhu haluaa mukaan
On satanut lunta ja Benjamin haluaa osallistua lumiukon rakentamiseen. Simpa ja Viirkkas muistutavat, että on kohteliasta pyytää lupaa. Lurppakorva kelkkailee ja Benjamin hyppää mukaan. Lurppakorva muistuttaa, että pitää pyytää lupaa. Krolta Benjamin muistaa pyytää lupaa munkin syömiseen.Benjamin-karhu toivottaa hyvää yötä
Benjaminia pompituttaisi kovasti, eikä halua mennä nukkumaan. Äiti muistuttaa, että rauhallisuuskin on hyvästä.
perjantai 13. maaliskuuta 2015
Pinkabella ja kultainen kummitäti
Gillian Rogerson 2014: Pinkabella & the fairy goldmother
kuvittanut Bruno Merz
suom. Päivi Rekiaro
Pinkabella pitää vaaleanpunaisesta. Kun vierailulle saapuu kummitäti, joka muuttaa Pinkabellan huoneen kultaiseksi on hyvät neuvot kalliit.
Kirjassta on mahtava kuvitus, jota luonnollisesti hallitsee vaaleanpunainen väri. Mitähän Pinkabellan vanhemmat ovat ajatelleet, kun ovat antaneet tyttärelleen tuollaisen nimen? Miten paljon nimi määrittelee meitä? Olisiko Pinkabella voinut pitää vaikka ruskeasta?
Meillä on vain poikia, mutta kuinka yleistä tämä värivillitys on tyttöjen keskuudesta? Ja onko se sopivampaa tytöille kuin pojille? Myönnän heti itsekin, että tartuin tähän kirjaan kirjastossa vain siksi, että se oli niin vaaleanpunainen.
kuvittanut Bruno Merz
suom. Päivi Rekiaro
Pinkabella pitää vaaleanpunaisesta. Kun vierailulle saapuu kummitäti, joka muuttaa Pinkabellan huoneen kultaiseksi on hyvät neuvot kalliit.
Kirjassta on mahtava kuvitus, jota luonnollisesti hallitsee vaaleanpunainen väri. Mitähän Pinkabellan vanhemmat ovat ajatelleet, kun ovat antaneet tyttärelleen tuollaisen nimen? Miten paljon nimi määrittelee meitä? Olisiko Pinkabella voinut pitää vaikka ruskeasta?
Meillä on vain poikia, mutta kuinka yleistä tämä värivillitys on tyttöjen keskuudesta? Ja onko se sopivampaa tytöille kuin pojille? Myönnän heti itsekin, että tartuin tähän kirjaan kirjastossa vain siksi, että se oli niin vaaleanpunainen.
keskiviikko 11. maaliskuuta 2015
Lievästi ärsyttävä norsu
David Walliams 2015: The slightly annoying elephant
kuvittanut Tony Ross
suom. Raija Rintamäki
Sami on täyttänyt eläintarhassa lomakkeen, jolla hän adoptoi norsun. No sitten tämä norsu muuttaa Samin luokse.
Norsu onkin varsin äkäinen tapaus ja toisia se saattaisi ärsyttää enemmänkin. Kyllä siinä on Samilla sietämistä. Parasta kaikessa on tarinan lopetus ja samalla opetus.
SPOILER ALERT!
Kirjan opetus on lue tarkasti kaikki mitä allekirjoitat. Kirjan loppu lauseena on hölmö mikä hölmö. Itseään saa vaan syyttää, mutta pitääkö kaikkea sietää?
kuvittanut Tony Ross
suom. Raija Rintamäki
Sami on täyttänyt eläintarhassa lomakkeen, jolla hän adoptoi norsun. No sitten tämä norsu muuttaa Samin luokse.
Norsu onkin varsin äkäinen tapaus ja toisia se saattaisi ärsyttää enemmänkin. Kyllä siinä on Samilla sietämistä. Parasta kaikessa on tarinan lopetus ja samalla opetus.
SPOILER ALERT!
Kirjan opetus on lue tarkasti kaikki mitä allekirjoitat. Kirjan loppu lauseena on hölmö mikä hölmö. Itseään saa vaan syyttää, mutta pitääkö kaikkea sietää?
tiistai 10. maaliskuuta 2015
Ice age : lasten ensyklopedia
Glenn Dakin 2010: Ice age - dawn of the dinosaurs
suom. Reija Becks
Tietokirja Ice Age elokuvista. Pääpaino on Ice Age 3:ssa, mutta kirjassa tavataan hahmoja myös elokuvista 1 ja 2.
Kirjassa on todella paljon tietoa elokuvan eläimistä. Kirjassa on myös Sidin ohjeita vanhemmille, mitä ei kannata tehdä.
Pojat pitävät erityisesti Ice Age 3 elokuvasta ja tätä kirjaa he tutkivat innokkaasti yksikseenkin. Kirjassa on paljon värikkäitä kuvia
suom. Reija Becks
Tietokirja Ice Age elokuvista. Pääpaino on Ice Age 3:ssa, mutta kirjassa tavataan hahmoja myös elokuvista 1 ja 2.
Kirjassa on todella paljon tietoa elokuvan eläimistä. Kirjassa on myös Sidin ohjeita vanhemmille, mitä ei kannata tehdä.
Pojat pitävät erityisesti Ice Age 3 elokuvasta ja tätä kirjaa he tutkivat innokkaasti yksikseenkin. Kirjassa on paljon värikkäitä kuvia
maanantai 9. maaliskuuta 2015
Metsähiiren tanssi
Pirkko-Liisa Surojegin 1990
Metsän väki on ollut sieniretkellä. Kaikki ovat väsyneitä, mutta tyytyväisiä. Melkoinen kasa suppilovahveroita, nyt pidetään juhlat. Metsähiiri on huonolla tuulella, se ei poiminut ainoatakaan, eikä sitä huvita tulla juhliin. Kettu alkaa väsyä hiiren marinaan. Muut yrittävät vielä suostutella hiirtä mukaan.
Muut lähtivät ja hiiri jäi yksin ja tuntee olonsa pieneksi. Tuuli lennättää lehtiä hiiren päälle. Hiiri innostuu ottamaan lehtiä kiinni, se hyppi ja pomppi lehtien seassa: se tanssi. Jänis ihailee hiiren tanssia. Se oli tullut hakemaan hiirtä.
Jänis kertoo muille hiiren tanssista. Sienikeitto tuoksuu hyvältä. Jänis näyttää muille hiiren tanssikuvioita, pian muutkin tanssivat.
Metsähiirellä on kevyt olo ja iloinen mieli. Se ahmi keittoaan minkä naurultaan kykeni.
Liikkumalla mieli iloiseksi. Kuvituksessa näkyy hienosti märkä, syksyinen metsä sekä tanssin herkät liikeet.
Metsän väki on ollut sieniretkellä. Kaikki ovat väsyneitä, mutta tyytyväisiä. Melkoinen kasa suppilovahveroita, nyt pidetään juhlat. Metsähiiri on huonolla tuulella, se ei poiminut ainoatakaan, eikä sitä huvita tulla juhliin. Kettu alkaa väsyä hiiren marinaan. Muut yrittävät vielä suostutella hiirtä mukaan.
Muut lähtivät ja hiiri jäi yksin ja tuntee olonsa pieneksi. Tuuli lennättää lehtiä hiiren päälle. Hiiri innostuu ottamaan lehtiä kiinni, se hyppi ja pomppi lehtien seassa: se tanssi. Jänis ihailee hiiren tanssia. Se oli tullut hakemaan hiirtä.
Jänis kertoo muille hiiren tanssista. Sienikeitto tuoksuu hyvältä. Jänis näyttää muille hiiren tanssikuvioita, pian muutkin tanssivat.
Metsähiirellä on kevyt olo ja iloinen mieli. Se ahmi keittoaan minkä naurultaan kykeni.
Liikkumalla mieli iloiseksi. Kuvituksessa näkyy hienosti märkä, syksyinen metsä sekä tanssin herkät liikeet.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)