Malwine in der Badevanne

Kellogg, Steven (org. The mysterious Tadpole) 1979

Sadut eivät ole vain lapsille. Tähän tarinaan tutustuin olessani vaihto-oppilaana Saksassa. Tutustuin siellä ruotsalaiseen tyttöön, joka oli au pairina. Hänen huolehdittavanaan oli kolme lasta, joiden kanssa usein puuhailimme. Yhtenä iltana piti lapset laittaa nukkumaan ja  heille piti lukea iltasatu. Kristin oli tuonut perheelle lahjaksi Selma Lagerlöfin Nils Holgersonin, jota aloimme lukea. Lapset eivät ymmärtäneet mitään, mitä luimme. Lukiessa sanojen intonaatio muuttuivat liian suomalaiseksi/ruotsalaiseksi ja siten vaikeasti ymmärrettäviksi. Lapset eivät halunneet kuunnella ja vanhin heistä päätti hakea toisen kirjan ja lukea sen meille. Tuo kirja oli tämä Malwine in der Badevanne.

Kuvat ovat herkkiä ja tarina jännittävä. Ulli saa sedältään Mac Allisterilta Skotlannista joka vuosi jotain luontokokoelmaansa. Tällä kertaa hän saa nuijapään, joka onkin varsin erityinen nuijapää, joka nimetään Malwineksi. Siitä ei tulekaan sammakko vaan jotain ihan muuta….

Kelloggin kuvat ovat täynnä yksityiskohtia ja siten kirja soveltuu mielestäni pienemmillekin, jotka eivät tarinaa jaksa kuunnella.

Ich weiß, dass Malwine nicht ein deutsches Buch ist, aber es ist mein Lieblingsbuch auf Deutsch. Ich kann es nicht auf Englisch lesen, weil ich bin sicher es viel schlechter ist. Der Text ist einfach und die Bilder sind schön. Das Buch wurde mir in Deutschland vorgelesen.   Ich verstehe nicht, warum Märchen nicht mehr  im Unterricht verwendet werden. Ich glaube, wenn die Geschichte interessant genug ist, lernen die Kinder leichter. Fremdsprachen werden effektiver durch Singen gelernt. Könnte auch Märchen den Lernprozess leichter machen?  Motivierung ist wichtig und wenn etwas ganz im Herz geht, erinnert man sich das besser. Ich habe mindestens ein Wort hier gelernt: Kaulquappe. Wichtiges Wort nicht wahr?