tiistai 13. elokuuta 2013

Nunnu

Tanninen, Oili 1965
Kun katsoin tämän kirjan ilmestymisvuotta, yllätyin, että se oli kirjoitettu jo 60-luvulla. Minulle tämä edustaa 80-lukua. (Luonnollisesti, koska en ollut vielä syntynyt 60-luvulla. )

Tämän kirjan saimme serkultamme ja sitä luettiin ahkerasti. ”Nunnuuuu, herää! Kello on jo sataviisi!” Teini-iässä serkkuni vaimo valitteli kun me aina nukuimme sataan. Erää yönä heräsinkin ja kello näytti 102. Olin niin tokkurassa, etten ymmärtänyt mitä se tarkoittaa, ajattelin vain, että no nyt sitten oikeasti nukuttiin sataan.

Nunnu, Hoppu ja Möksö pitävät huolta ihmisten nukkumisesta, heräämisestä ja möksöttämisestä. Piirretyt kuvat ovat silmiähivelevän kauniita. Hepsunkepsut näyttävät upeilta torkkuessaan puun oksilla, ja Professori Prillin pitkä parta luo hienoa kontrastia kuvitukseen. Vaikka runsaat kuvat vetävät minua yleensä puoleensa, niin nämä pelkistetyt piirrokset ovat loistavia.




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti